Vuosi on alkanut kireissä pakkasissa. Lunta on tullut reilusti myös joten talvisissa merkeissä on tammikuuta vietetty. Tänään oli talven tähänastisesti kylmin päivä meidän perällä. Siitä huolimatta käytiin tunnin lenkki koirien kanssa 31 asteen pakkasessa . Tarkoitus oli ihan vain käväistä metsässä, mutta koirat kääntyivät sitkeästi joka risteyksessä kauemmas kotoa joten normi lenkki tehtiin. Koiria ei pakkanen näytä haittaavan. Jekku on vähän nostellut jalkojaan, mutta niin kauan kun lumi ei paakkunnu varpaiden väliin, ei ole hätää. Sain Mikolta apua FrontPagen muodossa ja nyt on kotisivujakin vähän päivitetty www.jane-jekku.com Lisäpäivityksiä on tiedossa loppuviikosta. Ainakin jos paukkupakkaset jatkuu...

Loppiaispoika Jekku täyttää tänään 4 v. Nopeasti se aika rientää.

Vauhti ei ole hiipunut yhtään...

 ja nappisilmissä on sama viaton katse... 

 ja sama pikku-termiitti se on kuin ennenkin...

Onnea Jekulle ja Sysisalama-sisaruksille

Me lähdetään nyt metsään raikkaaseen pakkassääähän (tänään vain -19 C).

Illalla synttärisankarin kanssa hallille tottistreeniin

Koirille meinaan...

Keittiöremontti on siivousta vaille valmis ja meikäläisellä on sellainen olo että olisi vaihteeksi kiva treenata koirien kanssa...

Tänään päästiinkin hakuilemaan. Ennen treeniä talloin pikkuruudun ja haetutin moemmilla koirilla muovisen ostoskärry-poletin. Hyvin löytyi. Esineruutuakin otettiin kiireellä. Talloin vain reunat ja heitin esineen jonnekin aika keskelle. Molemmat lähti hyvin ja löysi nopeasti. Haussa Jekku oli sitten vähän pihalla. Oltiin lumenkaatopaian radalla ja keli oli pläkätyyni, pakkasta 7-8 astetta. Lunta ei ole tuolla paljoakaan. Maalimiehet löytyi kohtuu hyvin, mutta tyhjät pistot oli aika surkeita. Jekku oli jotenkini kauhean epävarman tuntuinen eikä lähtenyt sellaisella innolla kun olisin olettanut 3-4 viikon treenitauon jälkeen. Tauot ei tee Jekulle hyvää. Täytyy taas ruveta jankkaamaan pistoja ja risteilyä kun valeilmaisuja kitkiessä meni nuo aika huonoon jamaan. Mukava oli päästä vähän hakuilemaan vielä vaikka on se kylmässä ja rukkaset kädessä aina vähän kömpelöä. Katsotaan nyt sitten koska päästään seuraavaksi. Lumitilanne olisi vielä ihan hyvä, mutta ensi viikolle on luvassa 20-30 asteen pakkasia, joten luvassa on sisätreeniä. Sain Outilta lainaksi hallin avaimen joten päästään sinne treenaamaan. Hallimaksun olen maksanut joulukuun loppuun, muttaei olla paljoa päässyt treenailemaan kun ei ole ollut avainta ja remonttikiireetkin on pidätelleet. Jos ottaisi vielä loppukirin näin vuoden lopulla.

Maanantaina alkoi keittiöremontti, jota edelsi viikon mittainen suunnittelu-, tyhjennys-, raivaus- ja paniikoimisvaihe ja koirille jäi todella vähän aikaa. Viikko meni sitten remontin parissa, kun piti vielä käydä valitsemassa kaakeleita, laminaattia, maalia sun muuta. Ja miksi niitä on niin monenlaisia??? Päätösten tekeminen on minulle ihan riittävän vaikeaa, mutta mahdottomaksi se menee kun vaihtoehtoja on triljoona. Lisäksi olen toiminut remonttireiskan juoksupoikana ja asioinut tiuhaan mm sähköliikkeessä. Tiuhaan lähinnä siitä, että ensimmäisellä kerralla tuon yleensä vääränlaisia värkkejä. Liittimiä ja jakorasioitakin on niin tuhannen montaa sorttia. No oppia ikä kaikki ja jokainen remontti myös. Alkuhämmästyksen jälkeen koirat sopeutuivat mutkattomasti elämään työmaalla. Oleilevat yläkerrassa portin takana kun keittiössä sirkkeli soi ja naulapyssy paukkuu ja minä olen töissä remonttia paossa. Hyvin menee tai ainakin siltä vaikuttaa; torstainakin tulin kesken päivän kotiin ja löysin koirat nukkumassa sängystäni vaikka keittiössä oli seinien hiominen menossa. Yläkerta on täynnä keittiön tavaroita (miten niihin kaappeihin onkin mahtunut niin paljon...) ja olohuone keittiön tulevia kaappeja. Tavarat on hukassa ja illallinen koostuu lähinnä koti-pizzasta, mutta remontti edistyy hyvin ja viikon päästä saatan jo kokkailla uudessa keittiössäni

Koirat ei ole tehneet mitään pariin viikkoon. Metsälenkillä olen yrittänyt käydä joka ilta, mutta treeni-intoa  tai -aikaa ei ole ollut yhtään. Sää on ollut ihan sanoinkuvaamaton. Vuoropäivinä tulee lunta/räntää ja vettä. Keli on koko ajan kamala: jäätä, vettä, loskaa, räntää, liukasta, rapasta, kurasta ja märkää. Ja PIMEETÄ, todella pimeetä. Koiria ei rapakeli tai pimeys tunnun haittaavan vaan kaahaavat metsässä loska roiskuen niin kuin aina. Jekun kanssa olen ottanut sisällä vähän kapulan ja kaikennäköisten esineiden pitämistä ja nostoa. Kotona onnistuu hyvin, ote on parantunut huomattavasti ja nostaminen tapahtuu pääasiassa ilman pureskelua ja pyörittelyä. Pieniä pehmeitä esineitä Jekku meinaa vielä pureskella, mutta heti kun se katsahtaa minua, pureskelu loppuu ja euat puree tiukasti kiinni. Että kyllä se osaa kun vaan muistaa

Tänään ja viime lauantaina hakuiltiin Outi P:n ja Lauran kanssa. Hauskaa oli, ainakin Jekulla ja hyvin opettavaista.

Viime viikolla otin vielä tyhjiä ja valepiiloja, jotta Jekku saisi rutiinia tyhjistä ja iskostuisi kaaliin, että tyhjiin pressuihin ei pidä reagoida. No selvästi jotain on iskostunut kaaliin, mutta ei nyt ihan niin kuin minä olin ajatellut. Valeilmaisuja ei tullut mutta ekalla pistolla rulla meni suuhun melko lähellä keskilinjaa. No ei nyt ihan kamalan vakavaa. Vakavampaa oli että maalimiehiä ei meinannut löytyä. Lähes jokaiselle (4 kpl) jouduin lähettämään 2 tai 3 kertaa ennen kuin Jekku ilmaisi   Vauhtia oli liikaa joten nenä ei tainnut olla kunnolla auki, mutta selvästi Jekku on nyt myös oppinut että tyhjiä on kiva tehdä. No tietenkin, kun minä kovasti kehun ja palkkaan keskilinjalla kun tulee tyhjiltä ilman rullaa. Jekku siis tekee taas hienoja tai vähemmän hienoja pistoja vaan juoksemalla ja palaa nopeasti keskilinjalle hakemaan palkan näistä. Voi tyhmyyksien tyhmyys. Tyhjä pressu oli kaiken huippu. Se oli melko lähellä keskilinjaa, jotta näin hyvin mitä Jekku tekee. Jekku tarkisti pressun hyvin ja palasi nopeasti keskilinjalle "hakemaan palkkaa". Ei puhettakaan että olisi pressultla jatkanut matkaa etsimään maalimiestä. No sitä saa mitä vahvistaa...

Tänään sitten korjailtiin tuota tyhjien ihanuutta ja tarkoitus oli parantaa maalimiesmotivaatiota. Minä en enää kehu tyhjistä ja kaikki palkka tulee maalimiehiltä. En ottanut tällä kertaa yhtään tyhjää ja jokaiselle pistolle lähetys niin että maalimies oli 50 m:ssä hieman lähetyspaikasta eteenpäin. Sopiva sivutuuli, jonka piti auttaa maalimiehen löytymisessä. Ekoilla kerroilla suorapalkka, toisella kerralla kiintorullalla ilmaisu + näyttö. Tämä meni ihan hyvin, maalimiehet löytyivät hyvin, pistot oli syvät ja kaikinpuolin hyvät. Suorapalkat jäi sitten päähän niin että kun kolmannella maalimiehellä oli tarkoitus ilmaista, Jekku oli jäänyt makaamaan ja odottamaan (suora)palkkaa. Tuli sitten lopulta keksiinjalle ilman rullaa ja arvelin että sillä oli nyt ilmaisu unohtunut. Lähetin uudestaan ja tällä kertaa ilmaisu ok. Näytöllä tuli sitten vielä yksi ajatuskatko kun Jekku pysähtyi muutama metri ennen maalimiestä ja jäi istumaan. Piti antaa uusi käsky ennen kuin jatkoi matkaa ja maalimiehellä jäi maahan. Viimeinen maalimies oli ison kiven takana osittain sen seinustalla  istuen ja tämä meni hyvin. Jekku oli käynyt kiven "päällä" ottamassa rullan ja ilmaisu + näyttö ihan hyvät.   Taas jälleen kerran mietityttää että pitäiskö Jekulla sittenkin vaan pysyä rutiineissa kun sillä tuntuu tulevan näitä ajatuskatkoja aina kun ottaa erilaisia treenejä. Eli jos käytetään suorapalkkaa tai välipalkkaa niin seuraavalla maalimiehellä Jekku jää odottamaan näitä eikä välttämättä hoksaa ottaa rullaa. Vaikka voisi kuvitella että 3 vuoden treenauksen jälkeen tämä pitäisi hoksata. Näytöillä tulee helposti ennakointia jos otan hallintaan. Jos ei hallintaa treenaa säännöllisesti niin siitä tulee ongelma kun sitä kerran vaatii. Eli pitäisi treenata kuviot rutiininomaisiksi, mutta liian rutiininomaisista treeneistä taas seuraa kaikenlaisia ennakointiongelmia. Epäilemättä tähänkin on ihan helpot ratkaisut (palkkaaminen?), kun vaan ne keksii. No talvi on aikaa miettiä, katsotaan sitten keväällä olenko yhtään viisastunut.